Tulivuorten ja turkoosin meren saari. Arabialaisia palatseja, vanhoja vuoristokyliä, kaikuja Antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta, luodinreikiä kaupan näyteikkunoissa ja vuoria, joiden sumuiset rinteet muuttuvat sateella sinisiksi. Sitruunatarhoja ja marraskuussa kypsyviä appelsiineja, ympäri vuoden vihreitä puita ja kukkivia köynnöksiä. Ja kun ilta saapuu Sisiliaan, vuorten keskellä loistaa tähtitaivas, kaupungin ylitse raikuu Ave Maria ja rinteillä vilkkuvat kylien valot
Saarella on myös omat erikoisuutensa, jotka maistuvat keittiössä. Vaikka Italiassa ruoka on hyvin paikallista ja raaka-aineiltaan erilaista sen mukaan missä päin ollaan, jopa sen mukaan missä kylässä tai kaupungissa ollaan, niin joidenkin raaka-aineiden voidaan sanoa olevan tyypillisiä Sisilialle. Erilaiset munakoisot maistuvat sisilialaisessa keittiössä, mm. pasta alla normassa ja kauniiden täysin pyöreiden munakoisojen kanssa kuvassa näkyy myös vaaleita kesäkurpitsoja. Sisiliasta löytyy myös piikikäs kesäkurpitsa! (kuva yllä) Ja kun kulkee torilla kaaoksessa huutavien kauppiaiden ja juuri pyydystettyjen miekkakalojen ja tulisten peperoncinojen vieressä sitä helposti unohtaa olevansa Italiassa, tai jopa Euroopassa
Kuitenkin viimeistään kilometrin pituisten pastahyllyjen vieressä muistaa taas olevansa Italiassa :) !
Toinen varma merkki siitä, että ollaan Italiassa on jätskibaarit ja siistin elegantit huoltoaseman kahviot, jotka Sisiliassakin ovat kauniita ja tunnelmaltaan ihan erilaisia kuin samoilla leveysasteilla Andalusiassa. Tässä maistelimme Italian parhaaksi valittua artesaanijäätelöä, joka on useasti voittanut Euroopassakin kilpailuja. Ai että se oli hyvää! Pistaasijäätelö vei kielen mennessään
Eräs sisilialaisista lempiherkuistani on arancino, appelsiinin näköinen rapeakuorinen risottopallero, jonka täytteenä voi olla mitä erilaisimpia ja ihanimpia makuja. Kasvisversioita löytyy paljon, on sieniä, pinaattia, ricottaa, alla normaa ja pistaasia. Yksi pyörykkä on itsessään niin tuhti, että riittää melkein sellaisenaan viemään nälän, ainakin pienemmän sellaisen. Italiassa leipomot ovat erikseen makeille leivonnaisille, leiville ja suolaisille syötäville. Rosticceriat myyvät arancinoja ja pizzaa ja muita suolaisia herkkuja
Ihanat arancinot
Erityisen ihanaa marraskuisessa Sisiliassa on se, että sitrushedelmät kypsyvät silloinkin. Hedelmätarhat täyttyvät saaren symboleista, sitruunoista, ja klementiini- ja appelsiinipuut notkuvat runsauttaan. Ja ainakin New Yorkiin sijoittuvia sarjoja seuraaville tuttuja ovat varmasti myös Cannolot, makeat ricottatäytteiset jälkiruoka- tai välipalaherkut, joita saa myös vaikka suklaa tai pistaasitäytteellä. Istuin italialaisperheen luona lounaalla, puutarhassa kukkivat trooppiset kapokkipuut ja kiinanruusut, ja jälkiruoaksi pöytään tuotiin näitä herkkuja
Matkalaukkuni on ihanasti täyttynyt taas erilaisista herkuista. Paikallisesta ricotta salatasta jota en vielä Suomesta ole löytänyt mistään, sisilialaisesta pestosta ja pistaasipestosta, pastasta jota ei saa Suomesta ja palermolaisen torin mausteista, ystävien luomutilan sitrushedelmistä ja itse tehdystä oliiviöljystä, sekä Castelbuonon vuoristokylän naisten valmistamasta mispelihillosta, joka on taivaallisen hyvää! Tällä Italian reissullani maistoin myös ensimmäistä kertaa nodineja, rapeaksi uppopaistettua pizzataikinaa, josta on muotoiltu solmuja
Nämä tuotiin koko seurueelle alkupalaksi!
Joka päivä Sisiliasta pakataan lasteittain mereneläviä myytäviksi Milanon ja muiden pohjoisen kaupunkien toreille, ja puulaatikot täyttyvätkin mitä mielenkiintoisemmista otuksista tai kasviksista. Varmaa kuitenkin on, että jos jossain raaka-aineet ovat maukkaita, niin Välimeren saarilla näin on!
Kuvat/Photos: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti