Onnen avain

"Ensimmäistä turkoosia kiveään ei voi ostaa." Sillä se täytyy ansaita. Saada lahjaksi. Minulla turkooseja koruja on niin monta etten oikeastaan edes tarkalleen tiedä milloin tuo taika on rauennut niin, että olen saanut hankkia itselleni turkooseja materiaaleja, mutta kuulin tämän tarinan ihanalta ja viisaalta kivikauppiaalta. Hän varmasti tietää miten kannattaa menetellä! ;) Ja opasti minua sen suhteen, että kaikkein hienoin turkoosi kivi on taivasturkoosi, Pohjois-Amerikan intiaanien pyhä kivi, jota louhitaan vain Arizonasta.

 

Minulla oli pieni vanhanaikainen koruavain, ja mietin pitkään mihin käyttäisin sen. Se tuntui löytävän paikkansa turkoosista korusta, jonka tein kivistä, lasihelmistä ja erilaisista materiaaleista. Ystävien seurassa rupatellen, maalaten, kutoen ja askarrellen syntyi kuin huomaamatta turkoosi kaulakoru. Ja kun laitan korun kaulaani, osuu avain sydämen kohdalle. Onnen avain, jolle annan tehtäväksi johdattaa minut kohti toiveitani. Koru kaulassa muistan tavoitteeni, onni sydämessä.

<3

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Korujen tekoa

 

Harmaana helmikuisena päivänä hiihtolomatunnelmasta ei ollut tietoakaan, vettä satoi kaatamalla ja lumiläntit olivat sulaneet liukkaiksi saarekkeiksi. Sää oli kerrassaan ankea. Mietin nuoren prinsessan kera hauskaa tapaa viettää päivää, kun luistelukentätkin olivat vesilammikoiden peitossa. Onneksi korumateriaalivarastoni innostivat hauskaan askarteluun, ja pienissä käsissä syntyivät mm. hienot korvikset!

 

 

Korujen tekeminen on tosi hauskaa ja terapeuttista. Erilaisilla materiaaleilla ja solmuilla leikittelemällä syntyy kaunista tekstuuria. Aiempia korupostauksia voi katsella mm. täältä ja täältä !

 

 

Varsinkin nuorempien taiteilijoiden kanssa työskenneltäessä hyvänä apuna toimivat valmiit korvisrengaspohjat, joihin erikseen kiinnitetään koukut, kuten yllä. Erilaisista siemenistä, puu-, lasi- ja kivihelmistä saa aikaiseksi hauskoja yhdistelmiä

 

 

Sormukset ovat varsin nopeatekoisia tällä tekniikalla, kannattaa vaan muistaa käyttää siimaa pujotusnauhana, jotta sormukset joustavat tarpeeksi, eivätkä ole liian suuriakaan. Värillinen siima toimii myös koristeena

 

 

Siemenet ovat tosi kiva materiaali koruissa

 

 

Juju voi olla myös värikkäissä nahkanauhoissa

 

 

Tai erilaisten materiaalien yhdistelemisessä

 

Nuoren neidon kanssa olimme yhtä mieltä siitä kuitenkin, että korujen tekeminen on kivaa! Ja että hiihtolomapäivää voi viettää riemukkaasti myös sisätiloissa, jos on näin hauskaa puuhaa!

 

 

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Korut kuin karamellit

 

 

Kesäiset ja iloiset, korut kuin karamellit. Ja vaikka eivät syötäviä olekaan, on korut valmistettu lähinnä luonnonmateriaaleista. Pääosin ne koostuvat puuhelmistä ja brasilialaisista siemenistä. Ja värikkäitä ja kirkkaita kun ovat, ne tuovat kesäisen tunnelman tullessaan

 

Värikkäitä siemeniä. Tämän korun saa säädettyä niin, että halutessa selkäpuolelle jää kaunis nauha roikkumaan 

 

 

Sinisävyiset sormukset

Rannekoru siemenistä ja puuhelmistä

 

Tämä kaulakoru henkii 60-luvun brasilialaista tunnelmaa, bossa novaa ja aurinkoa. Siinä ovat pääosassa vihreät siemenet, ja koru on yksi omista lemppareistani

 

 

Rakkausnauha, punaista nahkanarua myöten

 

 

Värikkäät korvikset

 

 

Kesäistä korutehtailua

 

 

 

Kuvat/Photos: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

 

Ruusunmarjahelmet

Luonnonmateriaaleista tehdyt korut voivat tuntua monen mielestä liian kotikutoisen näköisiltä tai hieman turhan boheemeilta, mutta ruusunmarjakorut miellyttävät usein vähän vaativampaakin silmää. Villiruusunmarjoista saa kauniin värisiä ja hauskan mallisia helminauhoja tai vaikka korvakoruja

Villiruusunmarjat ovat myös sikäli hyviä materiaalinlähteitä, että ei tarvitse pelätä vohkivansa jonkun kukkapenkin silmäteriä, ja bonuksena vielä ne kasvavat usein hieman puhtaammilla paikoilla kuin normiruusupensaat!

MATERIAALIT:

Ruusuhelminauhaan

 

Villiruusunmarjoja

askartelulakkaa

ohutta siimaa/karhunlankaa

neula

 

 Tämä kaulakoru muistuttaa ruusuhelmiä, mutta on huomattavasti helpompi ja nopeampi tehdä! Mutta sikäli yhtäläisyyttä on, että kauniiden ja tuoksuvien terälehtien ajasta on siirrytty ihanien ruusujen seuraavaan kiertokulun vaiheeseen, värikkäisiin marjoihin, joista myös saa kauniita koruja!
Aloita keräämällä puhtaalta paikalta vielä napakoita ruusunmarjoja. Vie sitten neulan avulla siima/lanka jokaisen marjan läpi kunnes niistä muodostuu kaunis kaulanauha, niin pitkä kuin haluat!

Helpoimmalla pääsee, kun lakkaa valmiin kaulanauhan, ja ripustaa sen kuivumaan. Näin marjat kuivuvat joka puolelta. Jos marjoja kuivaa sanomalehden päällä, lakka tarttuu niihin kiinni. Marjat voi toki lakata etukäteen ja pujottaa vasta sitten, mutta kuivumisen kannalta helpointa on tehdä se niin, että marjat saa roikkumaan jonnekin.

Kuvassa villiruusunmarjoja ja koristeomenoita

 

Vinkki! Jos käyttää esim. mustia tai vihreitä villiruusunmarjoja kaulanauhan seassa, lopputulos on tosi kaunis!

 

 

Vielä vinkkinä, VMSOmaKopan Virpi on tehnyt paljon erilaisia variaatioita ruusunmarjoista aina dekoihin ja koruihin asti. Olimme pari vuotta sitten tahoillamme keränneet ruusunmarjoja ja tehneet niistä koruja, tietämättämme samaan aikaan! Virpillä on muuten superhienot sivut, jotka ovat todella tutustumisen arvoiset! :)

 

 

 

 

 

Kuvat/Photos: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

 

Turkoosi koru

 

Ihailin kerran kivikaupassa turkoosia korua, joka oli valmistettu aidoista, kauniisti hohtavista turkooseista kivistä. Myyjä hymyili minulle tyytyväisenä ja totesi: "Se on kaunis koru, ihana, harmi vain ettet voi hankkia sitä." Taisin hieman hämmentyneenä katsoa tätä myyjää, joka jatkoi: "Turkoosia ei voi ostaa itselleen, se täytyy ansaita. Ensimmäinen turkoosi koru tulee saada lahjaksi." Sitten hän kaivoi puseronsa sisältä kaulaukorun, nosti sen kämmenelleen ja näytti todella kaunista ja kirkasta turkoosia kiveä. "Taivasturkoosi, harvinainen ja kallis. Sitä louhitaan vain tietystä paikasta Arizonasta. Pohjois-Amerikan intiaanien pyhä kivi"

 

Taivasturkoosi. Taivaasta pudonnut turkoosi. Niin kaunista se on. Ja turkoosi on muutenkin upea väri. Se on viileä, mutta iloinen. Nuorekas, mutta ylhäinen. Kepeä, mutta mystinen. Se tuo mieleeni vanhat perulaiset korut, tiibetiläiset sormukset, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen pyhät kivet, intialaiset korvakorut, egyptiläiset pillerinpyörittäjät ja eteläisen Espanjan korukaupat. Nimi tulee kuitenkin turkkilaisesta kivestä, turquoise, jota louhittiin nykyisen Iranin alueelta ja tuotiin Turkin kautta Eurooppaan jo 1700-luvulla

Turkoosi, ystävyyden kivi. Myös oman horoskooppimerkkini vesimiehen onnenkivi

 

Tein tämän kaulakorun käyttäen materiaalinani lasihelmiä, puuhelmiä, turkoosiksi värjättyä massaa ja kristallia

 

 

Onneksi minulla oli jo monta turkoosia korua itselläni, joten esteitä turkoosien kivikorujen hankinnalle ei ole! :)

 

 

 

Kuvat/Photos: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Pioneja ja sudenkorentosormus

 

Varhain kesäisenä aamuna katselin pihamaalle, pöydillä seisoi vielä pari prosecco-pullon korkkia juhlien jäljiltä, maljakossa nuokkui täydellisiä, vaaleanpunaisia pioneja, jossakin oli lautasella vielä pala täyteläistä mansikkakakkua. Uneliaat syreenit tuoksuivat huumaavasti, luonto oli jo herännyt päivään. Ihanan illan jälkeinen ihana aamu, ja seuraava päiväkin. Utuinen valo kajasti sisään ikkunoista, kostea lämpö tuulahteli silloin tällöin saaden syreenipensaat kahisemaan ja lasien raoista lenteli sisään turkooseja neidonkorentoja

 

 

Pionit ovat kuin kukkamaailman kermakakkuja

 

 

Kesäiset muistot sydämessäni kuljin aurinkoisena syyspäivänä merenrantaan, ja sain muutaman uuden ystävän. Ne levähtivät käsivarsilla tyytyväisinä ja olivat uteliaita. Valo sai niiden siivet hehkumaan punaisina ja hohtavina, sekä turkoosin värin loistamaan kuin smaragdinen merivesi tai taivasturkoosi, Pohjois-Amerikan intiaanien pyhä kivi, jota louhitaan Arizonasta

 

 

Peto, keijujen sukulainen, espanjaksi caballo del diablo, paholaisen hevonen. Englanniksi dragonfly, lohikäärmeen ratsastaja, lentävä lohikäärme. Suomeksi sudenkorento. Nimessä on siis uhkaa, mutta siinä on myös taikaa. Missä sudenkorennot lentävät on ihmeitäkin lähellä. Tai niin ainakin haluan ajatella

 

Metsässä kohtasin muitakin satuhahmoja

 Nämä korennot olivat kauniita ja keveitä, ja niiden siivet läpikuultavia. Ihan muuta kuin Baltiassa kohtaamani mustasiipiset korennot, kuin noidan apurit

 

Lempijärvessäni parveilee sudenkorentoja, ne kieppuvat pääni ympärillä uidessani, kadoten taas jonnekin rantakaislikkoon. Syksyn tullen halusin tallentaa muiston kesästä, ja tein sudenkorentosormuksen

 

Halusin muistaa myös ruusut ja pionit sormuksessani

 

Sormus on valmistettu ohuesta vanerista

 

Kun katson sormusta muistan leijailevat turkoosit korennot kukkien yllä, joita raukeat kissatkin vain katsoivat hyväksyvästi, liikauttamatta viiksikarvaansakaan

 

 

Kuvat/Photos: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.