Tervetuloa Ihmemaahani

Tervetuloa Ihmemaahani

tiistai 30. joulukuuta 2014

Uuden vuoden juhla

Ihana perheeni jouluperinne, josta äitini on huolehtinut meidän kaikkien iloksi, on erillinen makeispöytä. Suklaat, konvehdit ja muut herkut koristavat yötä päivää erillistä, pientä pöytää joka on koristeltu vanhanaikaisen kauniiksi. Lapsen, ja vähän isommankin lapsen, paratiisi. Joulun jälkeenkin suklaat ovat kauniita kiiltelevissä joulupapereissaan, ja sopivat myös uuden vuoden juhliin. Samalla ne viimeisetkin enkelein koristellut karkit tulee syötyä!

Jouluiset kuivakakut saavat myös hieman karnevaalitunnelmaa uuden vuoden tyyliin kuorruttamalla ja koristelemalla ne karkein. Ja kuivakakkuihin saa vaikka mitä ihania joulun ja talven makuja! Tässä on appelsiinin kuorella ja mehulla maustettu kakku, sekä hapankirsikkakakku. Yksi lemppareistani on kardemummakakku, jonka ohje löytyy aiemmasta postauksestani
 
Ja kuka sanoi että piparkakkutalo tulee tehdä jouluksi? :) Sen voi hyvin tehdä vasta uudeksi vuodeksi! Niin minun lapsuudessani usein tehtiin. Joulun kivat askartelut eivät loppuneet aattoon, ja samalla on helpompi rytmittää kaikkea puuhaa kun kaikki leipominen ei kaadu aattoiltaan


Talvisen pöydän voi helposti koristella ja kattaa kauniiksi vahvoilla yrteillä, jotka paitsi maustavat vuodenajan herkut, myös kestävät hieman kylmääkin. Rosmariini ja timjami sopivat kauniisti ruokapöytään, samoin kuin mustikan ja puolukan varvut


Tuulahduksen Ranskaa ja Keski-Eurooppaa tuo korillinen kastanjoita, joita löytyy puistoteiden varsilta syksyisin helposti. Niistä syntyy kaunis kattausalusta ruokapöytään
 

Talvisen juhlan kruunaa tietysti myös talvinen juoma!
 
Juhlapöytää voi koristella myös jäisillä pihlajanmarjoilla. Syksyllä kerätyt marjat säilyttävät kylmässä värinsä, ja veteen pakastettuna ne ovat kauniita ja tuoreen oloisia esimerkiksi boolin koristuttajina


Ja kuten uuteen vuoteen kuuluu taikaa, uusia alkuja jolloin kaikki on mahdollista, myös ennustaminen on hauskaa. Tinan voi tehdä myös sulattamalla itse sokeria!
 
Yksi kivoimmista uuden vuoden taioista on mielestäni sen miettiminen, mitä haluaa ottaa mukaan ensi vuoteen ja mistä taas haluaa luopua. Ne asiat joita ei enää kaipaa voi kirjoittaa paperille, heittää paperin palan nuotioon, kokkoon tai takkaan, tai vaikkapa mielessään lausua asiat löylyä heittäessä antaen sitten veden ja asioiden haihtua höyrynä ilmaan!
 
Liisa´s Wonderland toivottaa:
Oikein hyvää, onnellista, menestyksekästä, suloista, rakkaudellista, ihanaa, parempaa, maistuvaa, mielenkiintoista ja jännittävää uutta vuotta 2015!!!
 
Kiitos kun olet kulkenut mukana tänä vuonna
<3

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Jäädytetyt koristeet

 Pakkassää toimii mainiona apurina talviaskartelulle. Kauniita kimppuja syntyy myös jättämällä (unohtamalla) kukat ulos pakkaskelillä. Pakkanen on kuitenkin mainio jäädyttäjä, sillä kukat säilyttävät muotonsa ja ihan heti ei huomaakaan, että kimppu on itse asiassa jäinen. Aivan kaikki kukat eivät kuitenkaan kestä tätä kylmäkäsittelyä, mutta ruusut ja tulppaanit esimerkiksi kestävät. Jos haluat ilahduttaa naapureita, ohikulkijoita tai perhettäsi niin kokeile maljakon nostamista pöydälle kunnon pakkasilla, tai yksittäisten kukkien asettelemista lumiselle ikkunalaudalle, ne jäätyvät pystyyn! Olen joskus aikaisemmissa asunnoissani jäädyttänyt tulppaaneja keskitalvella nostamalla ne ikkunalle kukkalaatikkoon. Siinä lumisen maiseman keskellä värikkäät kukat herättivät ihmetystä ja ihastusta. Kerran pienet koulusta palaavat pojat pysähtyivät katselemaan niitä ihmeissään
 
Huom! Kukat eivät tarvitse erikseen vettä jäätyäkseen, ellet halua jäädyttää erityisesti kimppua tiettyyn muotoon tai kukkia yhteen ja samaan alustaan!
 
Toinen hauska ja hileinen metodi on jäädyttää appelsiineja ja mandariineja. Joskus olen jäädyttänyt neilikoin koristellut appelsiinit nauhoihinsa kuistille, ovat muuten todella kauniita hileisessä kuoressaan!
 
Jos joulukuusi on ulkona, kannattaa ripustaa kauniit neilikkamandariinit sen oksille. Pakkasen jäädyttämät koristeet ovat todella viehättäviä ja kauniita. Kuten tulppaanit ja ruusutkin, sulaessaan jäätyneet mandariinit ovat kuitenkin poisheitettäviä, lässähtäneitä koristeita, mutta sen hetken kun kestävät, ovat aivan ihania. Kerran jäädytin mandariineja kuusen koristeiksi ja tiesin säiden lauhtuvan. Se oli juuri uuden vuoden aikoihin ja tökkäsin jokaiseen puolihyhmäiseen mandariiniin sädetikut jotka sytytin palamaan, ja se hetki oli kyllä satumaisen upea, aito, säihkyvä joulupuu!
 
Kannattaa myös kokeilla jäälyhtyjen valmistamista niin, että jäädyttää lyhdyn sisälle ruusuja, yhden kukan varsineen ja lehtineen, tai tulppaanin kukkia!
 
 Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Talven taikaa


On niin kaunista, kun tähtitaivas laskeutuu maan päälle, ja kimaltelee puissa, hangilla, oksissa, teillä. Pakkasukko maalaa kuurankukkia ikkunalaseihin, ja flunssaisena salaa näen kaiken sen

Kun kultaiset auringonsäteet osuivat hyiseen vesihöyryyn, muuttui maisema taianomaiseksi
 
Vaikka moni ei pidäkään talvesta, minulle se on aina ollut lupaus keväästä, valo alkaa lisääntyä, päivät pidentyä, ja lumisessa pakkasmaisemassa kaikki on satumaisen kaunista. Olen syntynyt kylmimpään aikaan, kun talven selkä alkaa taittua kevääksi, mutta vielä on sydäntalvi pakkasineen, ja talveen liittyy myös paljon ihania lapsuusmuistoja, kun serkusten ja sisarusten kesken nukuimme mökin tuvan lattialla siskonpedissä. Leivinuuni lämmitti, joskus tallasimme polun vanhan navetan pohjalle josta tuli katettu ulkokeittiö myöhemmin, teimme nuotion lumen keskelle ja taivaalla näkyi harvinaisen paljon tähdenlentoja. Joskus otimme ystäväni kanssa makuupussit ja katselimme hangessa linnunrataa tähtineen, kävimme luistelemassa joka päivä, ja mökillä kaivoimme tien vanhalle savusaunalle joka edelleen on löylytiloiltaan sähkötön, ja kynttilän valossa, lumen keskellä, oli aivan ihanaa saunoa. Minulle talvi on kaunis vuodenaika, harmonisin, rauhallisin, jolloin sisäinen energia löytää väylänsä, eikä enää tulee mitään syksyä vaan seuraavaksi sitten kevät.
Ihana, kaunis, valoisa kevät

 Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Pastaa voi-valkoviinikastikkeessa


Italiassa pastaruokien valmistukseen liittyy muutama kirjoittamaton sääntö, jotka saattavat yllättää suomalaisesta vinkkelistä katsottuna. Sillä kuten italialaiseen keittiöön muutenkin, myös pastaruokiin sopii sanonta yksinkertainen on kaunista, ja perussääntö onkin, että pastakastikkeessa ei tulisi olla kuin kaksi tai kolme ainesosaa, maksimissaan neljä. Pastat myös eteläisillä leveysasteilla kuuluvat useimmiten lounaalle tai alkuruoaksi, ja tosiaan, kanapastaa ei kukaan syö Italiassa eikä kalan päälle koskaan laiteta juustoa!
 
Ja jos italialainen keittiö onkin tunnettu tarkoista säännöistään, on se myös tunnettu alueellisista eroavaisuuksistaan. Italian ruokakulttuuri on varsin rikas ja vaihteleva, ja alueelliset erot keittiöiden suhteen ovat suuria. Moni voi helposti ajatella, että pastaa ja pizzaa syödään kaikkialla, ja jos carbonara on se oma suosikki niin sitä löytää Italiassa jokaisesta kylästä ja kaupungista. Näin ei suinkaan ole, vaikka tietyt ruokalajit kuten pasta al pomodoro onnistuvat kyllä jokaisen ravintolan keittiössä. Veneton maakunnassa esimerkiksi syödään risottoja ja polentaa, Sisiliassa munakoiso- ja tomaattiruokia, Napolin pizza ja tomaattiherkut ovat maailmankuuluja, ja Rooman alueella saa sitä pasta carbonaraa
 
Rooman seudulta tulee myös muutama muu pastaklassikko, esimerkiksi cacio e pepe, joka yksinkertaisesti suomennettuna tarkoittaa "juustoa ja pippuria". Voin, mustapippurin ja juuston liitosta syntyy yksinkertainen pastaresepti, joka edustaa italialaista ruokafilosofiaa aidoimmillaan. Muistan myös keittiömestari Hans Välimäen todenneen joskus, että hän mielellään kokkaa kotona pastaa voista ja valkoviinistä yksinkertaisesti, ja nämä Hansin sanat ja italialainen ruokafilosofia mielessäni, ja ehkä myös hieman jo jouluruokien sijaan jotain muuta kaipaavana, valmistin herkullisen, simppelin välipäivien pastakastikkeen
 
 
 
PASTAA VOI-VALKOVIINIKASTIKKEESSA
 
Spagettia
2-3rkl voita
loraus valkoviiniä
1dl kermaa
1 pieni kuivattu chili
rosmariinin oksa
timjamin oksa
kourallinen luumutomaatteja
2 valkosipulin kynttä
(tuoretta basilikaa/lehtipersiljaa)
raastettua parmesania tai pecorinoa
rouhittua mustapippuria
tilkka pastan keitinlientä
 
 
Kuullota pilkottuja valkosipulin kynsiä chilin kanssa oliiviöljytilkassa, lisää voi ja anna sulaa, lisää tomaatit ja loraus valkoviiniä, kiehauta ja anna alkoholin haihtua hiljalleen, ja lisää myös rosmariini ja timjami tässä vaiheessa. Kun kastike tomaatteineen on hieman kypsynyt, rouhi mustapippuria päälle, hyppysellinen suolaa, sekoita ja lisää kerma. Anna hautua kunnes pasta on lähes kypsää ja kastike valmista, nosta rosmariini, timjami ja chili pois seasta ja ripottele hienonnettuja tuoreita yrttejä pinnalle. Sekoita kastike pastan joukkoon hyvin, lisää tilkka tärkkelyspitoista keitinlientä kastikkeen joukkoon samalla ja tarjoile raastetun parmesanin kera!
 
Vinkki! Käytä hyvää valkoviiniä, jota joisitkin. Huonompilaatuinen viini ei maistu hyvältä ruoassakaan, ja roomalainen ruoka on sentään Antiikin jumalten perua! ;)
 

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Herkulliset rääppiäiset

Toisinaan jostain melko käsittämättömästä syystä joulun jälkeen jää tähteitä ja ruokaa jäljelle. Usein jopa niin, että pienistä rippeistä olisi mukava keksiä jotain uutta. Tässä pari vinkkiä sen suhteen kuinka jouluruokien ihanat tähteet ja ainekset voi helposti yhdistellä uusiksi herkuiksi!
 
 
VOITAIKINAPIIRAAT
 
Joulun ihanat pasteijat. Jos ruokapöytään on kuulunut sienirisottoa, metsäsieniä, jotakin herkullista paistia tai muuta suolaista jouluruokaa, niin mitä mainioin tapa hyödyntää se uudelleen on leipoa voitaikinapiirakoita, joiden sisään täytteeksi rippeet pääsevät. Tein sienirisotolla täytettyjä voitaikinapiiraita ja ne olivat niin suussasulavia ja hyviä, että voisin jatkossa valmistaa niitä ihan varta vasten!
 
Ja jos intoa riittää, rahka-voitaikinan voi helposti valmistaa itsekin, vaikka valmis taikina sopii tähän hyvin. Torttutaikinaa kannattaa välttää, mutta filotaikina sen sijaan on myös herkullista. Lemppareitani ovat kreikkalaiset feta-pinaattipiirakat, spanakopita

 
 
PASTAA JA FILOTAIKINAPIIRAITA
 
Jos kaapista löytyy pinaattia ja fetaa, syntyy siitä paitsi ihania piirakoita, myös pastakastike. Joulun alla kannattaa kuitenkin hyödyntää myös sesongin mausteita ja herkkuja. Mantelit, rusinat, appelsiinin kuori ja itämainen curry rakastavat pinaattia ja filotaikinaa siinä missä fetakin, ja tuovat mukanaan tuulahduksen Marokkoa ja itämaita
 
 
Piirakan täyte:
 
fetaa
tuoretta pinaattia
ripaus muskottipähkinää
rouhittuja manteleita
rouhittuja pistaasipähkinöitä
sulttaanirusinoita
hitunen appelsiinin kuorta, jauheena tai raastettuna
ripaus intialaista curryä
 
 
Paahda pähkinöitä pannulla, lisää sitten pinaatti ja oliiviöljyä ja kypsennä. Voit myös lisätä fetan. Ripsauta curryä pinaatin lehdille ja pyöräytä. Kaada sitten kaikki ainekset kulhoon ja sekoita, ja täytä ihanat filotaikinapiiraat
 
 
Pastakastike:
 
fetaa
tuoretta pinaattia
valkosipulia
kermaa/kaurakermaa
rouhittuja manteleita/pistaaseja/pinjansiemeniä
 
 
Paahda pähkinöihin kaunis pinta, lisää pinaatit, valkosipulin kynnet, feta ja lopuksi kerma. Rouheiset mantelit tuovat ihanaa rouskuvaa rakennetta kastikkeelle, joka on muuten todella hyvää. Keitä pasta lähes al denteksi, lisää 1dl tärkkelyspitoista keitinlientä ja pastat valmiin kastikkeen joukkoon, sekoita hyvin minuutin tai pari kunnes pasta on valmista
 
 
Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Piparkakkukranssi

Jäikö piparkakkuja yli joulupöydän antimista? Tai onko peltirasian pohjalla pinossa kauniisti koristeltuja pipareita, joita ei oikein raaski syödä mutta samalla ei tiedä mitä niillä tekisi? Tai olisiko mukavaa tehdä itse jouluinen, syötävä kranssi?
 
Piparkakkukranssi on täydellinen vastaus kaikkiin näihin jouluisiin arvoituksiin, ja kaiken lisäksi vielä helppo ja nopea tehdä! Kuvan kranssin valmistin itse tehdyistä piparkakuista, mutta kaupan valmiit piparit sopivat tähän yhtä hyvin
 
 
Tarvitset:
 
piparkakkuja
sokeria liimaamiseen
tomusokeria kuorrutukseen
 
 
Sulata kämmenellinen sokeria kuumassa pannussa, teflonpannu toimii tässä hyvin. Kun sokeri on valmista se on väriltään läpikuultavan ruskeaa, juoksevaa, tahmaista, ja erittäin kuumaa. Varo polttamasta sormia! Ja jos sokeri alkaa savuta, siirrä se heti pois liedeltä, sillä kuuma sokeri syttyy myös helposti palamaan. Perheen pienimmät kannattaa siis pitää poissa sokeriliimauksesta, ja valmista, kuumaa sokeria on vahdittava lieden vieressä. Jos nostat pannun levyltä ja sokeri alkaa jähmettyä ennen kuin kranssi on valmis, saa sen takaisin juoksevaksi siirtämällä pannun kuumalle levylle
 
Kannattaa kokeilla ennen liimaamista miten piparkakut asettuvat ympyräksi. Kuuman sokerin taas saa siististi haluttuun kohtaan käyttämällä lastaa apuna. Limittäin liimatut piparit kaipaavat parissa kohdassa rytmimuutosta, joten kannattaa testata aluksi mihin kohtaan vaihdoksen haluaa. Kuuma sokeri paitsi polttaa, myös pitää tiukasti, joten kun sokeri on kovettunut pipareita ei enää saa rikkomatta irti toisistaan. Lopuksi kuorruta siivilän läpi tomusokerilla lunta kranssin päälle!
 
Vinkki! Koristele piparkakut ennen paistamista. Käytin siskoltani oppimaani hauskaa ideaa, jossa mantelilastuilla saa kauniita kukkakuvioita piparkakun pintaan!
 

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulun tunnelmaa


Hyvää, tunnelmallista, taianomaista ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille lukijoille!
<3
 
Jouluruokavinkkejä kuten itse tehdyn glögin resepti ja muita ideoita löytyy täältä,
neilikka-appelsiinien ohje täältä

 
Tähtien tuiketta ja valoa,
pakkasyö ja luminen maa
siitä kiitollisena käyn nukkumaan

 
Joulussa on taikaa ja tunnelmaa, oli kaipuu sitten etelään tai pohjoiseen
Itämaan tietäjien maisemiin, katolisiin seimikuvaelmiin
tai venetsialaiseen karnevaalitunnelmaan

 
Tai palmuihin kiinnitettyihin jouluvaloihin..
 
 
Pohjoismaissa on aivan omanlaisensa tunnelma tonttujen, talven, lumen ja perinteiden keskellä

 
Ja samalla kun toivotan hyvää joulua,
toivotan makoisaa joulua!


Koristellut piparkakut tuovat mieleeni Peppi Pitkätossun joulutalkoot,
Melukylän lasten maailman ja pienet vanhanajan puodit käsintehtyine nekkuineen ja polkagriseineen,
joten lapsuuden mielen maisemat eivät voi olla kovin huono juttu,
ja lasipurkkeihin säilöttynä piparkakkuja voi ihastella helpommin kuin peltirasiasta!


Suloista ja sydämellistä joulua itse kullekin säädylle!
<3

 
Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

Joulukranssi

 
Kuka sanoi että perinteisistä aineksista tehty kranssi on aina perinteisen oloinen? :)
Tässä joulukranssissa on värikästä iloa kuin meksikolaisissa koristeissa, mutta materiaalit ovat silti varsin skandinaavisia ja tutun jouluisia
 
Pohjana on vanhaa villiviiniköynnöstä, jonka ympärille kieputin mustikan ja puolukan varpuja. Kiinnitin narulla kuivatut appelsiinilohkot ja koristellut piparkakut, ja kiepautin lattaripinkin joulunauhan vielä piristykseksi ympärille
 
Piparkakuissa oli hieman tunkua kranssiin. Köytetyn lampaan sijasta ensin paikalla oli majava, joka putosi lattialle ja katkaisi häntänsä. No ehkä kovin moni ei olisi sitä majavaa majavaksi tunnistanut muutenkaan. Sellokin oli, mutta halkesi näin modernista tulkinnasta ja täten mukaan pääsi myös ystäväni koristelema piparkakkuenkeli
 
Parhaita puolia tässä kranssissa on se, että varvut eivät varise eivätkä roskaa kuten neulaset, ja piparkakut ja appelsiinit saa tällä kiinnityksellä myös pois niin halutessa, joten myöhemmin kranssista voi tehdä vähemmän jouluisen tai käyttää piparkakut ja appelsiinit johonkin muuhun tarkoitukseen!
 
Kauniin syyskukkakranssin ohje täällä

 
 
Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Tapenade

 
Alun perin Provencesta kotoisin oleva oliivitahna on aivan ihana leivänpäällinen tai dippi vihanneksille. Tähän Etelä-Ranskan herkkuun tulee alun perin myös sardellia, mutta suolainen tahna on maukkaan herkullista myös ilman sitä, ja tapenaden voi hyvin valmistaa täysin kasvisversiona. Vihreistä oliiveista saa vihreää tahnaa, mustista mustaa. Eri väriset tahnat ovat kauniita tapas-pöydässä tai voin korvikkeina leivällä!
 
 
TAPENADE
eli oliivitahna
 
100g oliiveja
2 rkl kapriksia
puolikkaan sitruunan mehu/1 lime
oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
 
Poista oliiveista mahdolliset kivet, 100g on paino kivettömille oliiveille. Murskaa morttelissa oliivit, kaprikset ja valkosipuli ja lisää sitruunan mehu sekä oliiviöljyä hitaasti massaan sekoitellen niin, että syntyy tahnaa. Voit myös soseuttaa kaikki ainekset kerralla sauvasekoittimella kauniiksi tahnaksi. Lisää tällöinkin nestettä pikku hiljaa, ettei tahnasta tule liian juoksevaa. Halutessa tahnan voi maustaa konjakilla, mustapippurilla tai yrteillä, kuten esimerkiksi basilikalla
 
Vinkki! Kokeile tätä Provencen lahjaa maailmalle valmistamalla toinen alueellinen herkku, pissaladière, jolloin paksuhkon pizzapohjan päälle levitetään tapenadetahnaa ja lopputulos on herkullinen pizzapiirakka! Tapenade on myös loistava pohja tomaattisille ruuille ja pastakastikkeille


Omat ihanimmat tapenade-muistoni kulkeutuvat Provenceen, Rivieran lämpimään iltaan, kun ystävien kesken järjestimme juhlat ja hyvä ystäväni Hanna oli leiponut provencelaisittain pissaladièreä. Itse tehty tapenade on helppo ja nopea valmistaa, ja tapenadebruschettat tai tapenadepizza ovat herkullisen hauskaa vaihtelua perinteisemmille vaihtoehdoille!

 
 
Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Hunaja-rosmariinileivät


Kesäisin parvekepuutarhassani kukkii ja tuoksuu Välimeri, alkusyksystä se puolestaan tuottaa runsasta satoa. Mahtavaa kuitenkin on, että vielä joulukuussakin yrtit ovat voimissaan, ja voin hakea päivittäin tarpeiden mukaan tuoretta rosmariinia, timjamia ja jopa hieman erikoisempaa greippiminttua suoraan omasta ruukkupuutarhasta!


Chilit ja tomaatit kuuluvat Välimeren alueen keittiöön varsinkin sen eteläisillä rannoilla, niin Euroopan kuin Afrikankin puolella. Nimestään huolimatta myös curry-yrtti eli italianolkikukka on kotoisin Välimeren alueelta. Ja vaikka curryn tuoksu on varsin voimakas, on kyseessä kuitenkin eri kasvi kuin aasialaisessa keittiössä käytettävät curryn lehdet


Rosmariini on varsin tyypillinen Välimeren alueen yrtti, voimakasarominen ja lääkinnällinen rohdoskasvi. Ei olekaan ihme, että sen tuoksu tuo jo mieleen vanhat luostarit lääkekasvitarhoineen, ja rosmariini maustaakin hyvin vahvemmat tomaattiset ruoat, kuten esimerkiksi pataruoat. Se sopii myös herkullisesti maustamaan hunajaiset leivät. Tämä resepti on yksi bruschettaleipä-suosikeistani
 
 
HUNAJA-VOI-ROSMARIINILEIVÄT
 
Hyvää vaaleaa leipää, kuten ciabattaa, maalaisleipää, tuulosrievää tai torinonleipää
tuoretta rosmariinia
1/3 hunajaa
2/3 voita
 
Leikkaa leipä viipaleiksi ja lado ne korkeareunaiseen uunivuokaan. Sulata kattilassa voi, lisää siihen hunaja ja sekoita juoksevaksi. Hakkaa rosmariinin lehdet pienemmiksi ja lisää seokseen. Levitä lusikan avulla voi-hunajarosmariiniseos leipien päälle vuokaan. Täytettä saa olla melko reilusti. Paista n. 200C kunnes leivät ovat rapeita ja imeneet tahmean ihanan nesteen itseensä
 
Käytin melko siirappista, tummaa espanjalaista hunajaa tässä joka oli varsin voimakasta. Näin lisäsin hieman vähemmän hunajaa suhteessa voin määrään, mutta suunnilleen 2 osaa voita, 1 osa hunajaa on passeli suhde. Rosmariini on voimakkaan makuista, ja mitä paksumpia ja neulasmaisempia lehdet ovat sitä vahvempi maku niissä on. Käytin yhteen vuokaan n. 3 rosmariinioksan lehdet
 
Nam!

 
Vinkki! Jos hunaja-voiseosta jää yli, käytä se esim. uunijuuresten kaverina tai dippikastikkeena perunoille!
 
Hieman saman henkinen makumaailma kardemumman, hunajan ja voin ihanasta liitosta löytyy postauksesta voi-hunajabataatit
 
 
Välimerelliset yrtit taipuvat myös kauniiksi kimpuiksi, joita voi kuivattuna käyttää keittiöstä kylpyvesiin ja maustesekoituksista yrttisuoloihin
 

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.