Syötäviä kukkia

Jos kevät-kesä on loistavaa villiyrttien keruuaikaa, on heinä-elokuu ihanaa syötävien kukkien aikaa. Villivihanneksia löytää heinäkuussakin, koko kesä on satokautta, mutta monet villivihannekset kukoistavat erityisesti alkukesästä ja loppukeväästä. Esimerkiksi nuorena taimena maukas vuohenputki muuttuu loppukesästä niin puisevan makuiseksi, että vuohetkaan eivät huoli sitä ravinnokseen. Syötävien kukkien aika on kuitenkin ihana ja värikäs vaihe sadonkorjuussa, ja kauniit kukat maustavat salaatit, koristavat kakut ja leivonnaiset, ja taipuvat moneen käyttöön.

 

 

Yksi monipuolisimmista hyötykukista ruusun ohella on kehäkukka. Siitä syntyy erinomaista kosteusvoidetta kasvoille, ja kehäkukka on mainio aines kosmetiikassa muutenkin. Sen lisäksi kukista saa maukasta ja kaunista pestoa, ja värikkäät ja aurinkoiset terälehdet ovat kauniita salaateissa ja kakun koristeina. Toinen punaoranssi ja syötävä puutarhakukka on samettiruusu.

Ihanat orvokit taipuvat suklaaksi ja siirapiksi, mutta keskikesälläkin löytää luonnosta metsäorvokkeja ja pelto-orvokkeja, jotka ovat maukkaita paitsi salaateissa, myös jogurtin ja myslin kera nautittuina ja kukintoja voi myös kuivata.

Ruiskukissa on jotain ihanaa ja kaihoisaa, sillä niiden kirkkaan sinen kanssa ei kilpaile kovinkaan moni kukka, puutarhakasveista tulee ensimmäiseksi mieleen ritarinkannus jonka kukinto on myös huumaavan sininen. Kaihoisan ruiskukista tekee niiden harvinaisuus, minulle ne muistuttavat ajasta jolloin isovanhempani olivat nuoria, ja ruiskukat täyttivät pellon pientareet. Kesäkukkakimpuissa ja puutarhoissa ne kuitenkin kukoistavat edelleen, ja ovat näyttäviä esimerkiksi keltaoranssien kehäkukkien vieressä. Ruiskukat ovat syötäviä ja hyvin kauniita jälkiruokien koristeina, esimerkiksi valkoista kermakakkua kaunistamassa.

Mesiangervon tuoksu on samanaikaisesti huumaava ja pistävä. Rohdoskasvina näyttävä mesiangervo on kuitenkin erinomainen luonnonlääke moneen vaivaan. Sen kukista voi valmistaa teetä ja erilaisia juomia, ja niistä voi tehdä ihoöljyä tai salvaa. Nuoret lehdet sopivat salaattiin. Mesiangervoja kasvaa runsaasti kosteikoissa ja joen varsilla, ja niitä löytää helposti kaupungistakin, kunhan muistaa etsiä tarpeeksi puhtaan paikan. Olen kerännyt tänä kesänä mesiangervoja aikomuksenani keitellä niistä salvaa. Mesiangervo auttaa tulehduksissa ja on luonnonantibiootti. Sitä on käytetty lääkinnällisesti mm. reuman, kihdin ja vilustumisoireiden hoitoon. Kasvivärjärit saavat mesiangervosta keltaista väriä.

Ja voiko syötävistä kukista puhuakaan ilman mainintaa ruusuista! Sillä tuoksuvat kukkaset sopivat paitsi koristeiksi ja kakun kaunistuksiksi, niin terälehdet ovat myös syötäviä. Ruusuista saa teetä, hilloa, sokeria, viinietikkaa, öljyä ja siirappia, ja ne kaunistavat salaatit ja jälkiruoat. Ruusu on myös ehdoton ja hurmaavan tuoksuva kosmetiikan ainesosa. Kuvassa Annalan ja Hyöykasviyhdistyksen ihana apteekkarinruusu, sekä naistenpäivän kakkukahvit.

Mainio vinkki kesän ja syötävien kukkien ja yrttien säilömiseen talven ja pimeyden varalle on pakastaa niitä jääpalarasioihin! Tarkemmat ohjeet löytyvät aiemmasta postauksestani.

 

Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.