Joskus lenkkipolku on jäinen, liukas ja vaikeakulkuinen. Tuntuu, että luonnon värit ovat kadonneet jonnekin haaleaan palettiin, ja kieli keskellä suuta vähälumisesta maisemasta voi yrittää löytää palan hiekoitettua kaistaletta, jolla askel ei lipsu pois polulta.
Sitten yht´äkkiä laskevan auringon valo täyttääkin taivaanrannan keltaisella, värjää kaiken kultaiseksi, ja joen pinnan hauras jääpeite alkaa saada uutta ulottuvuutta, uutta kauneutta
Luonto on nimittäin taitava maalari. Se tietää kuinka leikitellä talven valolla, kuinka poimia juuri ne oikeat värisävyt ilta-auringon leikistä jäisen pinnan peilissä. Eikä aikaakaan, kun hempeiden sävyjen ja kylmän tummuuden kohtaamisesta syntyy liitto, maalaus
Ja joskus jokin pieni yksityiskohta, joku pieni tekijä muistuttaa siitä, että moderni maalaus onkin tehty luonnonmateriaaleista, ei öljyväreistä, mutta samalla sitä on kiitollinen siitä että huomasikin,
osasi nähdä palan kauneutta arjen väreissä
Kuvat/Photos & Copyright: Liisa´s Wonderland. All rights reserved.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti